| name | finnish-language-and-style |
| description | Produce and proofread Finnish text with correct orthography, grammar, and style based on the guidance of the Institute for the Languages of Finland: compound words, comma rules, capitalization, abbreviations, numbers, dashes, and the typical AI-generated Finnish errors to avoid, with special attention to legal Finnish. |
| license | MIT |
| metadata | {"version":"1.0.0","author":"Aku Nikkola","language":"Finnish","mike-display-name":"Finnish Language and Style","mike-type":"assistant","mike-availability":"add-on","practice":"General Practice","jurisdictions":"Finland"} |
Suomen kielen oikeinkirjoitus ja tyyli
Ohjeet
Noudata näitä sääntöjä aina, kun tuotat tai tarkistat suomenkielistä tekstiä. Säännöt perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin; epäselvä kirjoitusasu tarkistetaan Kielitoimiston sanakirjasta. Tämä on kielentarkistus — se ei ota kantaa sisällön juridiseen oikeellisuuteen eikä vahvista lakiviittauksia.
1. Yhdyssanat — yleisin virhetyyppi
- Perusmuotoinen substantiivi + substantiivi on aina yhdyssana: verkkosivusto, asiakaspalvelu, tietoturva (ei "verkko sivusto").
- Genetiivialku: vakiintunut kokonaisuus yhteen (äidinkieli, maahanmuutto), konkreettinen omistus erikseen (äidin kieli).
- Partisiippi- ja infinitiivi-ilmaukset yleensä erikseen: voimassa oleva, edellä mainittu, läsnä oleva, huomioon ottaen, lukuun ottamatta. Poikkeus: erikoistunut tai kuvallinen merkitys yhteen (silmäänpistävä, asiantunteva). Substantiivina yhteen: voimassaolo.
- Yhdysmerkki, kun alkuosana on kirjain, numero tai lyhenne (EU-maa, A-rappu) tai sanaliitto määritteenä (avaimet käteen -periaate).
- Juridiset yhdyssanat aina yhteen: oikeusturva, oikeuskäytäntö, hallintopäätös, sopimusrikkomus, sopimusehto, vahingonkorvaus, korvausvelvollisuus, voimaantulo, toimivalta, toimielin, viranomaispäätös, perusoikeus, tietosuoja.
2. Pilkutus
- Päälauseen ja sivulauseen väliin aina pilkku: "Ministeri totesi, että asia on käsitelty." Alistuskonjunktioiden (että, jos, kun, koska, vaikka, jotta) ja relatiivisanojen (joka, mikä) edelle aina pilkku; relatiivilause pilkuin molemmin puolin.
- "mutta", "vaan" ja "sillä" edelle aina pilkku. "ja", "tai", "sekä" edelle vain, kun molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia; yhteinen lauseenjäsen poistaa pilkun.
- Ei Oxford-pilkkua luettelon viimeisen ja-sanan edellä.
- Desimaalierotin on pilkku: 3,14 (ei 3.14).
3. Alkukirjaimet
- Pienellä: kansallisuudet ja kielet (suomalainen, ruotsin kieli), viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, tittelit (ministeri) ja lakien nimet (perustuslaki, kuntalaki, työsopimuslaki).
- Isolla erisnimet: Suomi, Euroopan unioni, Kotimaisten kielten keskus.
- Juridiikassa: tuomioistuimet isolla erisnimenä (Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus), pienellä yleisnimenä (käräjäoikeus, hallinto-oikeus); viranomaiset isolla erisnimenä (Verohallinto, Maahanmuuttovirasto).
4. Lyhenteet
- Pisteelliset loppulyhenteet: esim., mm., jne., ns., ks., vrt. Pisteettömät: sisälyhenteet (nro, tri), kirjainlyhenteet (EU, YK) ja mittayksiköt (kg, km, h).
- Taivutus kaksoispisteellä isokirjaimisiin lyhenteisiin (EU:n, KKO:ssa), suoraan tunnuksiin (kg:n).
- Välilyönti luvun ja tunnuksen väliin: 5 kg, 15 %, 100 €.
- Säädöstekstissä lyhenteitä ei käytetä; perusteluissa, sopimuksissa ja muistioissa sallitaan, kun ne selitetään ensimaininnalla.
5. Luvut, päivämäärät ja viivat
- Luvut 1–10 kirjaimin juoksevassa tekstissä, suuret ja tarkat luvut numeroin. Tuhaterotin on välilyönti (10 000), desimaalierotin pilkku (3,5).
- Päivämäärä ilman välilyöntejä: 11.3.2026. Kellonaika pisteellä: klo 14.30. Järjestysluvun tunnus piste (1., 2.) — mutta säädöstekstissä "2 luku" ilman pistettä.
- Yhdysmerkki (-) yhdyssanoihin; ajatusviiva (–) väli-ilmauksiin (sivut 10–15, vuosina 2020–2025, 2–4 §) ja lauseen katkoihin. Näitä ei saa sekoittaa.
- Lainausmerkit: "näin" (ei »näin» eikä englannin mallia).
6. Lauserakenne
- Predikaatti ja subjekti samassa luvussa; "osa lapsista leikkii" (yksikkö).
- Omistusliitteet kirjakielessä: taloni, ei "mun talo".
- Passiivi käy yleistävässä merkityksessä, mutta liiallinen passiivi heikentää tekstiä — aktiivi on usein selkeämpi, ja juridisessa tekstissä epäselvä tekijä on riski: "Toimittaja vastaa…", ei "Virheistä vastataan…".
7. Tekoälytekstin tyyppivirheet — tarkista erityisesti
- Anglismit ja käännöslainat: "implementoida" → toteuttaa; "adressoida" → käsitellä, puuttua; "sukella syvemmälle" → tutustu tarkemmin; "ottaa askeleita kohti" → edetä.
- Mahtipontisuus ja täyteteksti: turhat johdannot, "Yhteenvetona voidaan todeta…" -johdattelut, geneeriset kannustavat loput, saman asian toisto, superlatiivikasaumat. Asiallinen, tiivis ja neutraali tyyli.
- Yhdyssanavirheet molempiin suuntiin: "verkko sivusto" → verkkosivusto; "voimassaoleva" → voimassa oleva.
- Taivutusvirheet (rektio, genetiivi vs. partitiivi), jäykkä englannin sanajärjestys, liian pitkät virkkeet, turhat liitekysymykset.
8. Oikolukujärjestys
- Yhdyssanat (kohta 1, erityisesti juridinen lista) ja viivojen sekoitukset.
- Pilkutus: sivulauseet, päälauseiden väli, ei Oxford-pilkkua, desimaalipilkut.
- Alkukirjaimet: kansallisuudet, kielet, viikonpäivät, lakien nimet, erisnimet.
- Numerot ja lyhenteet: tuhaterotin, desimaalierotin, taivutus, välilyönnit (5 kg, 15 %).
- Tyyli: anglismit, mahtipontisuus, passiivi, virkepituus, toisto.
- Yhteenveto: listaa virheet, perustele korjaukset säännöillä ja tarjoa korjattu versio.
Korjausehdotukset ovat luonnoksia, joista kirjoittaja vastaa. Tämä työnkulku kattaa vain suomen yleiskielen.
