| name | suomi-finnish |
| description | Suomen kielen oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja tyyliohjeistus verkkosivujen, dokumenttien ja muun sisällön tuottamiseen ja tarkastamiseen. Käytä tätä skilliä AINA kun kirjoitat tai tuotat suomenkielistä tekstiä, tarkistat suomenkielistä sisältöä, käännät tekstiä suomeksi, luot verkkosivuston sisältöä suomeksi, kirjoitat markkinointimateriaalia suomeksi, tai kun käyttäjä mainitsee suomen kielen, oikeinkirjoituksen, kieliopin, pilkutuksen, yhdyssanat tai muut suomenkieliset kirjoitussäännöt. Triggeröi myös kun käyttäjä pyytää oikolukua, tekstin tarkastusta tai korjausehdotuksia suomeksi kirjoitetulle tekstille. Käytä tätä skilliä myös kun luot sisältöä suomalaisille verkkosivuille tai palveluille — vaikka käyttäjä ei erikseen mainitse suomen kieltä.
|
Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus
Tämä skill sisältää keskeiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja säännöt, jotka perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin. Noudata näitä sääntöjä aina suomenkielistä tekstiä tuottaessasi tai tarkistaessasi.
Lähde: Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus / Opetushallitus).
1. YHDYSSANAT — Yleisin virhetyyppi
Yhdyssanavirheet ovat suomen kielen yleisin kirjoitusvirhe, erityisesti tekoälyn tuottamassa tekstissä. Noudata näitä sääntöjä tarkasti.
1.1 Perusperiaate: milloin yhteen, milloin erikseen
Kun peräkkäiset sanat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen (= yhdyssana):
- aamupala, mustasukkainen, äidinkieli, hengitysilma
Kun sanat ovat lauseyhteydessä rinnakkain mutta eivät muodosta vakiintunutta kokonaisuutta, ne kirjoitetaan erikseen (= sanaliitto):
- talon katto, nuori kapinallinen, sen sijaan
1.2 Nominatiivialkuiset yhdyssanat
Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on AINA yhdyssana:
- aamupala (EI: aamu pala)
- tulikuuma (EI: tuli kuuma)
- rantakunto (EI: ranta kunto)
- verkkosivusto (EI: verkko sivusto)
- asiakaspalvelu (EI: asiakas palvelu)
- tietoturva (EI: tieto turva)
1.3 Genetiivialkuiset yhdyssanat vs. sanaliitot
Genetiivimuotoisella alkuosalla voi olla kyse joko yhdyssanasta tai sanaliitosta:
- äidinkieli (vakiintunut kokonaisuus → yhdyssana)
- äidin kieli (konkreettinen omistus → sanaliitto)
- maahanmuutto (vakiintunut termi → yhdyssana)
- tähän maahan muutto (konkreettinen tilanne → sanaliitto)
1.4 Adjektiivialkuiset yhdyssanat
Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi on yhdyssana, kun kokonaisuus on vakiintunut lajinnimi tai termi:
- harmaalokki, mustikka, pitkämekko, isoveli
Erikseen kun adjektiivi kuvaa substantiivia vapaasti:
- harmaa lokki (yksittäinen lokki, joka sattuu olemaan harmaa)
1.5 Partisiippi- ja infinitiivimuodot: yleensä erikseen
Sanaparin jälkiosana olevan partisiipin (-va, -nut, -tu) tai infinitiivin (-essa, -en, -matta) sisältävät ilmaukset kirjoitetaan yleensä ERIKSEEN alkuosastaan:
- läsnä oleva (EI: läsnäoleva, PAITSI kuvallisessa merkityksessä)
- edellä mainittu (EI: edellämainittu)
- voimassa oleva (EI: voimassaoleva)
- huomioon ottaen (EI: huomioonottaen)
- lukuun ottamatta (EI: lukuunottamatta)
POIKKEUS — Kun merkitys on erikoistunut tai kuvallinen, kirjoitetaan yhteen:
- silmäänpistävä (= huomiota herättävä)
- poissaoleva (= hajamielinen katse)
- asiantunteva (= osaava)
1.6 Yhdysmerkki yhdyssanoissa
Yhdysmerkkiä (-) käytetään yhdyssanassa kun:
- alkuosana on yksittäinen kirjain, numero tai lyhenne: A-rappu, F1-kilpailu, tosi-tv, EU-maa
- alkuosana on vierassana ja kokonaisuus olisi muuten hankala lukea: pop-ohjelma, hip-hop-musiikki
- sanaliittomainen ilmaus on määritteenä: avaimet käteen -periaate
1.7 Yleisimmät yhdyssanavirheet (erityishuomio)
Nämä kirjoitetaan AINA yhteen:
- verkkosivusto, verkkokauppa, verkkopalvelu
- asiakaspalvelu, asiakaskokemus
- tietoturva, tietokanta, tietojärjestelmä
- peruskoulu, peruspalvelu
- alkukirjain, alkuperä
- ympäristönsuojelu, ympäristövaikutus
- sosiaaliturva, sosiaalipalvelu
- terveyspalvelu, terveydenhuolto
- työelämä, työpaikka, työtehtävä
2. PILKUTUS
2.1 Pilkku päälauseiden välissä
Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku:
- "Kesällä perhe kunnosti mökin saunaa, ja talvella osa perheestä viimeisteli keittiön."
Kun rinnastuskonjunktiolla (ja, tai, sekä) alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen, pilkkua EI käytetä:
- "Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin." (yhteinen tekijä: perhe)
2.2 Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee AINA pilkku:
- "Ministeri totesi, että asia on loppuun käsitelty."
- "Jos ääniä ei kerry tarpeeksi, päätöstä ei voi tehdä."
- "Hän kysyi, tulenko ajoissa."
2.3 Pilkku ja konjunktiot
- että, jos, kun, koska, vaikka, jotta → edelle tulee aina pilkku (sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot)
- mutta, vaan → edelle tulee aina pilkku
- sillä → edelle tulee pilkku (rinnastava konjunktio)
- ja, tai, sekä → pilkku vain jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia
2.4 Pilkku ja relatiivilauseet (joka, mikä)
- "Talo, joka oli rakennettu vuonna 1920, oli myynnissä." (pilkku molemmin puolin)
- "Mies, jota etsittiin, löytyi lopulta." (pilkku molemmin puolin)
2.5 Pilkku ja kuten
- "Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa." (kuten rinnastuskonjunktiona → pilkku edelle)
2.6 Pilkku luetteloissa
Rinnasteisten osien välissä käytetään pilkkua:
- "Tarvitsemme jauhoja, sokeria, voita ja kananmunia."
Huom. Suomen kielessä EI käytetä Oxford-pilkkua (eli pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa luettelossa).
2.7 Desimaalipilkku
Suomessa desimaalierotin on pilkku (EI piste):
- 3,14 (EI: 3.14)
- 1 000,50 € (EI: 1,000.50 €)
3. ALKUKIRJAIN: ISO VAI PIENI
3.1 Iso alkukirjain
Isoa alkukirjainta käytetään:
- Virkkeen alussa
- Erisnimissä: Suomi, Helsinki, Euroopan unioni
- Nimien kaikissa osissa (paitsi yhdistävissä pikkusanoissa pitkissä nimissä): Kotimaisten kielten keskus
- Kunnioittavassa puhuttelussa (valinnainen): Te, Teidän
3.2 Pieni alkukirjain
Suomessa kirjoitetaan pienellä:
- Kansallisuudet ja kielet: suomalainen, ruotsin kieli, englanti
- Viikonpäivät: maanantai, tiistai
- Kuukaudet: tammikuu, helmikuu
- Vuodenajat: kevät, kesä, syksy, talvi
- Uskontokunnat ja niiden jäsenet: luterilainen, katolinen, muslimi
- Tittelit ja arvonimet: presidentti, ministeri, tohtori (paitsi virallisissa yhteyksissä)
- Kasvi- ja eläinlajien nimet: koivuperhoset, harmaalokit
3.3 Erityistapauksia
- Lakien ja asetusten nimet pienellä: perustuslaki, kuntalaki
- Juhlapyhät isolla: Joulu, Juhannus, Pääsiäinen (HUOM: tästä on vaihtelua; arkisissa yhteyksissä myös pienellä)
- Taideteosten nimet: ensimmäinen sana isolla, muut pienellä: Seitsemän veljestä
4. LYHENTEET
4.1 Pisteelliset lyhenteet
Kun sanan loppu ei ole mukana lyhenteessä (loppulyhenne), käytetään pistettä:
- esim. (esimerkiksi), mm. (muun muassa), jne. (ja niin edelleen)
- ns. (niin sanottu), ks. (katso), vrt. (vertaa)
4.2 Pisteettömät lyhenteet
Pisteettömiä ovat:
- Sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana: nro (numero), tri (tohtori)
- Isolla kirjoitetut kirjainlyhenteet: EU, YK, YLE, KELA
- Mittayksiköiden tunnukset: kg, km, m, cm, mm, l, dl, h, min, s
4.3 Lyhenteiden taivutus
- Pisteellisiin lyhenteisiin taivutuspääte liitetään ilman kaksoispistettä: esim.:stä → VÄÄRIN; esim. → ei taivuteta
- Isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä: EU:n, YK:ssa, KELA:n
- Pienillä kirjoitettuihin tunnuksiin pääte suoraan: kg:n, km:llä
4.4 Välilyönnit ja lyhenteet
- Mittayksikön tunnuksen ja luvun väliin välilyönti: 5 kg, 100 km, 3 m
- Prosenttimerkin edelle välilyönti: 15 %, 3,5 %
- Euron ja muiden valuuttamerkkien edelle tai jälkeen välilyönti: 100 €, 50 $
5. LUVUT JA NUMEROT
5.1 Numerot vs. kirjaimet
- Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä: yksi, kaksi, kolme
- Suuret ja tarkat luvut numeroilla: 150, 2 500, 1 000 000
- Tilastollisissa ja teknisistä yhteyksissä luvut aina numeroilla
5.2 Tuhaterottimet ja desimaalit
- Tuhaterotin on välilyönti (EI piste, EI pilkku): 1 000, 10 000, 1 000 000
- Välilyöntinä käytetään ensisijaisesti sitovaa välilyöntiä (Unicode-merkkikoodi U+00A0), jotta luku ei jakaudu eri riveille
- Desimaalierotin on pilkku: 3,14 ja 0,5
- Nelinumeroiset luvut voi kirjoittaa ilman tuhaterotinta: 1000 tai 1 000
5.3 Päivämäärät
- Suositeltava muoto: 11. maaliskuuta 2026 tai 11.3.2026
- Päivämäärässä pisteet ilman välilyöntejä: 11.3.2026 (EI: 11. 3. 2026)
- Kuukauden perässä piste, jos vuosi on jätetty pois: 11.3. (EI: 11.3)
- Kellonajat pisteellä: klo 14.30 (EI: 14:30)
5.4 Lukusanojen taivutus
- Perusluvut taipuvat kaikissa osissa: kahdensadan, kolmestasadasta
- Järjestyslukujen tunnus piste: 1., 2., 3. (ensimmäinen, toinen, kolmas)
6. VIIVAT
6.1 Yhdysmerkki eli lyhyt viiva (-)
Käytetään:
- Yhdyssanoissa tietyissä tapauksissa: EU-maa, A-rappu
- Tavutuksessa rivinvaihdossa: kir-joi-tus
6.2 Ajatusviiva eli pitkä viiva (–)
Käytetään:
- Väliin-ilmauksissa: sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025
- Ajatusviivana lauseen keskellä: "Asiaa pohdittiin – eikä vähiten siksi, että…"
- Luetelman alussa
Ajatusviiva on pidempi kuin yhdysmerkki. Niitä EI saa sekoittaa.
7. LAUSERAKENNE JA KIELIOPPI
7.1 Kongruenssi (luvun vastaavuus)
Predikaatti ja subjekti vastaavat toisiaan luvussa:
- "Lapset leikkivät pihalla." (monikko + monikko)
- "Osa lapsista leikkii pihalla." (yksikkö, koska "osa" on subjekti)
7.2 Sijamuotojen oikea käyttö
Yleisimmät virheet:
- Partitiivin ja nominatiivin sekoittaminen: "Tarvitaan uusia ratkaisuja" (EI: uudet ratkaisut)
- Postpositioiden rektio: "asian suhteen" (EI: asiaan suhteen)
7.3 Omistusliitteet
Omistusliitteitä suositellaan käytettäväksi kirjakielessä:
- "taloni" (minun taloni), "talosi" (sinun talosi)
- Puhekielinen "mun talo" ei kuulu yleiskieleen
7.4 Passiivin käyttö
Suomen passiivia käytetään usein yleistävässä merkityksessä:
- "Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia."
Huom. Passiivia EI pidä käyttää liiallisesti, varsinkaan virkatekstissä — aktiivinen ilmaus on usein selkeämpi.
8. LAINAUS- JA ERIKOISMERKIT
8.1 Lainausmerkit
Suomessa käytetään:
- Ensisijaisesti: ”lainaus” (ala- ja yläpuoliset kaksoisheittomerkit)
- Toissijaisesti (lainauksen sisällä): ’lainaus lainauksen sisällä’
EI käytetä:
- Kulmikkaita lainausmerkkejä »näin» (ruotsin malli)
- Suoria tikkuheittomerkkejä "näin" (englannin malli) — näitä tosin käytetään yleisesti digitaalisissa teksteissä
8.2 Ajatusviiva vs. yhdysviiva (toisto painotukseksi)
- Yhdysviiva: - (lyhyt, sanojen yhdistämiseen)
- Ajatusviiva: – (pidempi, välien ja taukojen merkitsemiseen)
9. TEKOÄLYN TYYPILLISET VIRHEET SUOMEKSI
Kiinnitä erityistä huomiota näihin, sillä nämä ovat tekoälylle tyypillisiä suomen kielen virheitä:
9.1 Anglismit ja käännöslainat
Vältä englannista lainattuja rakenteita:
- VÄÄRIN: "Tämä on tärkeä askel eteenpäin" → PAREMMIN: konkreettinen ilmaisu tilanteesta
- VÄÄRIN: "Tulevaisuus näyttää valoisalta" → PAREMMIN: tarkempi perustelu
- VÄÄRIN: "Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa" → PAREMMIN: suoraan asiaan
- VÄÄRIN: "Sukella syvemmälle aiheeseen" → PAREMMIN: "Tutustu aiheeseen tarkemmin"
- VÄÄRIN: "ottaa askeleita kohti" → PAREMMIN: "edetä", "pyrkiä"
- VÄÄRIN: "adressoida ongelma" → PAREMMIN: "käsitellä ongelma", "puuttua ongelmaan"
- VÄÄRIN: "implementoida" → PAREMMIN: "toteuttaa", "ottaa käyttöön"
9.2 Liian juhlallinen tai mahtipontinen tyyli
Tekoäly tuottaa usein liian ylevää kieltä suomeksi, koska sen opetusdatasta iso osa on englanninkielistä ja siksi amerikkalaisen yritysretoriikan sävyttämää. Vältä:
- Ylimääräisiä superlatiiveja ja korostussanoja
- Geneerisiä kannustavia loppulauseita
- "Yhteenvetona voidaan todeta, että..." -tyyppisiä johdatteluja
- Turhia johdantokappaleita, jotka eivät kerro mitään uutta
9.3 Yhdyssanavirheet (kriittinen)
Tekoäly tekee erityisen usein yhdyssanavirheitä:
- Kirjoittaa erikseen sanoja, jotka kuuluvat yhteen: "verkko sivusto" → verkkosivu
- Kirjoittaa yhteen sanoja, jotka kuuluvat erikseen: "läsnäoleva" → läsnä oleva
9.4 Taivutusvirheet
- Väärä sijamuoto postpositioiden kanssa
- Genetiivin ja partitiivin sekoittaminen
- Monikon genetiivin väärä muoto: "asiakkaiden" vs. "asiakkaitten"
9.5 Sanajärjestys
Suomen kielen sanajärjestys on vapaampi kuin englannin, mutta tekoäly usein noudattaa liian jäykkää SVO-järjestystä (subjekti–verbi–objekti). Suomessa painotus vaikuttaa sanajärjestykseen.
9.6 Muut tyypilliset tekoälyvirheet suomeksi
- Liiallinen passiivin käyttö
- Turhat liitekysymykset (tag questions) — "eikö niin?" -lisäykset englannnista
- Liian pitkät ja monimutkaiset virkerakenteet
- Saman asian toistaminen eri sanoin (täyteteksti)
- Latteita kielikuvia ja kliseitä
10. OIKOLUKU JA TARKASTUSPROSESSI
Kun tarkistat suomenkielistä tekstiä, käy läpi seuraava tarkistuslista järjestyksessä:
Vaihe 1: Yhdyssanatarkistus
- Käy läpi kaikki substantiivi + substantiivi -yhdistelmät
- Tarkista, että perusmuotoisella substantiivilla alkavat ilmaukset on kirjoitettu yhteen
- Tarkista partisiippi-ilmaukset (läsnä oleva, edellä mainittu jne.)
- Tarkista, ettei yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa ole sekoitettu
Vaihe 2: Pilkutustarkistus
- Tarkista, että kaikissa sivulauseissa (että, jos, kun, koska, joka, mikä) on pilkku
- Tarkista päälauseiden välinen pilkutus
- Tarkista, ettei Oxford-pilkkua ole käytetty
- Tarkista desimaalipilkut
Vaihe 3: Alkukirjaimet
- Tarkista, ettei kansallisuuksia, kieliä, viikonpäiviä tai kuukausia ole kirjoitettu isolla
- Tarkista erisnimet
Vaihe 4: Numerot ja lyhenteet
- Tarkista tuhaterotin (välilyönti, ei piste)
- Tarkista desimaalierotin (pilkku, ei piste)
- Tarkista lyhenteiden pisteet ja taivutus
- Tarkista mittayksiköiden välilyönnit (5 kg, 15 %)
Vaihe 5: Lauserakenne ja tyyli
- Etsi anglismeja ja käännöslainoja
- Arvioi, onko tyyli liian mahtipontinen
- Tarkista passiivin liiallinen käyttö
- Arvioi virkkeiden pituus ja selkeys
- Etsi turhaa toistoa ja täytetekstiä
Vaihe 6: Yhteenveto
- Listaa löydetyt virheet ja korjausehdotukset
- Perustele korjaukset viittaamalla sääntöihin
- Tarjoa korjattu versio tekstistä
11. VIITTEET JA LISÄTIEDOT
Kattavammat ohjeet löytyvät:
Epäselvissä tapauksissa tarkista Kielitoimiston sanakirjasta sanan oikea kirjoitusasu ja taivutus.
