| name | suomi-finnish |
| description | > Use when this capability is needed. |
Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus
Tämä skill sisältää keskeiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja säännöt, jotka perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin. Noudata näitä sääntöjä aina suomenkielistä tekstiä tuottaessasi tai tarkistaessasi.
Lähde: Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus / Opetushallitus).
1. YHDYSSANAT — Yleisin virhetyyppi
Yhdyssanavirheet ovat suomen kielen yleisin kirjoitusvirhe, erityisesti tekoälyn tuottamassa tekstissä. Noudata näitä sääntöjä tarkasti.
1.1 Perusperiaate: milloin yhteen, milloin erikseen
Kun peräkkäiset sanat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen (= yhdyssana):
- aamupala, mustasukkainen, äidinkieli, hengitysilma
Kun sanat ovat lauseyhteydessä rinnakkain mutta eivät muodosta vakiintunutta kokonaisuutta, ne kirjoitetaan erikseen (= sanaliitto):
- talon katto, nuori kapinallinen, sen sijaan
1.2 Nominatiivialkuiset yhdyssanat
Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on AINA yhdyssana:
- aamupala (EI: aamu pala)
- tulikuuma (EI: tuli kuuma)
- rantakunto (EI: ranta kunto)
- verkkosivusto (EI: verkko sivusto)
- asiakaspalvelu (EI: asiakas palvelu)
- tietoturva (EI: tieto turva)
1.3 Genetiivialkuiset yhdyssanat vs. sanaliitot
Genetiivimuotoisella alkuosalla voi olla kyse joko yhdyssanasta tai sanaliitosta:
- äidinkieli (vakiintunut kokonaisuus → yhdyssana)
- äidin kieli (konkreettinen omistus → sanaliitto)
- maahanmuutto (vakiintunut termi → yhdyssana)
- tähän maahan muutto (konkreettinen tilanne → sanaliitto)
1.4 Adjektiivialkuiset yhdyssanat
Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi on yhdyssana, kun kokonaisuus on vakiintunut lajinnimi tai termi:
- harmaalokki, mustikka, pitkämekko, isoveli
Erikseen kun adjektiivi kuvaa substantiivia vapaasti:
- harmaa lokki (yksittäinen lokki, joka sattuu olemaan harmaa)
1.5 Partisiippi- ja infinitiivimuodot: yleensä erikseen
Sanaparin jälkiosana olevan partisiipin (-va, -nut, -tu) tai infinitiivin (-essa, -en, -matta) sisältävät ilmaukset kirjoitetaan yleensä ERIKSEEN alkuosastaan:
- läsnä oleva (EI: läsnäoleva, PAITSI kuvallisessa merkityksessä)
- edellä mainittu (EI: edellämainittu)
- voimassa oleva (EI: voimassaoleva)
- huomioon ottaen (EI: huomioonottaen)
- lukuun ottamatta (EI: lukuunottamatta)
POIKKEUS — Kun merkitys on erikoistunut tai kuvallinen, kirjoitetaan yhteen:
- silmäänpistävä (= huomiota herättävä)
- poissaoleva (= hajamielinen katse)
- asiantunteva (= osaava)
1.6 Yhdysmerkki yhdyssanoissa
Yhdysmerkkiä (-) käytetään yhdyssanassa kun:
- alkuosana on yksittäinen kirjain, numero tai lyhenne: A-rappu, F1-kilpailu, tosi-tv, EU-maa
- alkuosana on vierassana ja kokonaisuus olisi muuten hankala lukea: pop-ohjelma, hip-hop-musiikki
- sanaliittomainen ilmaus on määritteenä: avaimet käteen -periaate
1.7 Yleisimmät yhdyssanavirheet (erityishuomio)
Nämä kirjoitetaan AINA yhteen:
- verkkosivusto, verkkokauppa, verkkopalvelu
- asiakaspalvelu, asiakaskokemus
- tietoturva, tietokanta, tietojärjestelmä
- peruskoulu, peruspalvelu
- alkukirjain, alkuperä
- ympäristönsuojelu, ympäristövaikutus
- sosiaaliturva, sosiaalipalvelu
- terveyspalvelu, terveydenhuolto
- työelämä, työpaikka, työtehtävä
2. PILKUTUS
2.1 Pilkku päälauseiden välissä
Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku:
- "Kesällä perhe kunnosti mökin saunaa, ja talvella osa perheestä viimeisteli keittiön."
Kun rinnastuskonjunktiolla (ja, tai, sekä) alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen, pilkkua EI käytetä:
- "Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin." (yhteinen tekijä: perhe)
2.2 Pilkku pää- ja sivulauseen välissä
Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee AINA pilkku:
- "Ministeri totesi, että asia on loppuun käsitelty."
- "Jos ääniä ei kerry tarpeeksi, päätöstä ei voi tehdä."
- "Hän kysyi, tulenko ajoissa."
2.3 Pilkku ja konjunktiot
- että, jos, kun, koska, vaikka, jotta → edelle tulee aina pilkku (sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot)
- mutta, vaan → edelle tulee aina pilkku
- sillä → edelle tulee pilkku (rinnastava konjunktio)
- ja, tai, sekä → pilkku vain jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia
2.4 Pilkku ja relatiivilauseet (joka, mikä)
- "Talo, joka oli rakennettu vuonna 1920, oli myynnissä." (pilkku molemmin puolin)
- "Mies, jota etsittiin, löytyi lopulta." (pilkku molemmin puolin)
2.5 Pilkku ja kuten
- "Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa." (kuten rinnastuskonjunktiona → pilkku edelle)
2.6 Pilkku luetteloissa
Rinnasteisten osien välissä käytetään pilkkua:
- "Tarvitsemme jauhoja, sokeria, voita ja kananmunia."
Huom. Suomen kielessä EI käytetä Oxford-pilkkua (eli pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa luettelossa).
2.7 Desimaalipilkku
Suomessa desimaalierotin on pilkku (EI piste):
- 3,14 (EI: 3.14)
- 1 000,50 € (EI: 1,000.50 €)
3. ALKUKIRJAIN: ISO VAI PIENI
3.1 Iso alkukirjain
Isoa alkukirjainta käytetään:
- Virkkeen alussa
- Erisnimissä: Suomi, Helsinki, Euroopan unioni
- Nimien kaikissa osissa (paitsi yhdistävissä pikkusanoissa pitkissä nimissä): Kotimaisten kielten keskus
- Kunnioittavassa puhuttelussa (valinnainen): Te, Teidän
3.2 Pieni alkukirjain
Suomessa kirjoitetaan pienellä:
- Kansallisuudet ja kielet: suomalainen, ruotsin kieli, englanti
- Viikonpäivät: maanantai, tiistai
- Kuukaudet: tammikuu, helmikuu
- Vuodenajat: kevät, kesä, syksy, talvi
- Uskontokunnat ja niiden jäsenet: luterilainen, katolinen, muslimi
- Tittelit ja arvonimet: presidentti, ministeri, tohtori (paitsi virallisissa yhteyksissä)
- Kasvi- ja eläinlajien nimet: koivuperhoset, harmaalokit
3.3 Erityistapauksia
- Lakien ja asetusten nimet pienellä: perustuslaki, kuntalaki
- Juhlapyhät isolla: Joulu, Juhannus, Pääsiäinen (HUOM: tästä on vaihtelua; arkisissa yhteyksissä myös pienellä)
- Taideteosten nimet: ensimmäinen sana isolla, muut pienellä: Seitsemän veljestä
4. LYHENTEET
4.1 Pisteelliset lyhenteet
Kun sanan loppu ei ole mukana lyhenteessä (loppulyhenne), käytetään pistettä:
- esim. (esimerkiksi), mm. (muun muassa), jne. (ja niin edelleen)
- ns. (niin sanottu), ks. (katso), vrt. (vertaa)
4.2 Pisteettömät lyhenteet
Pisteettömiä ovat:
- Sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana: nro (numero), tri (tohtori)
- Isolla kirjoitetut kirjainlyhenteet: EU, YK, YLE, KELA
- Mittayksiköiden tunnukset: kg, km, m, cm, mm, l, dl, h, min, s
4.3 Lyhenteiden taivutus
- Pisteellisiin lyhenteisiin taivutuspääte liitetään ilman kaksoispistettä: esim.:stä → VÄÄRIN; esim. → ei taivuteta
- Isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä: EU:n, YK:ssa, KELA:n
- Pienillä kirjoitettuihin tunnuksiin pääte suoraan: kg:n, km:llä
4.4 Välilyönnit ja lyhenteet
- Mittayksikön tunnuksen ja luvun väliin välilyönti: 5 kg, 100 km, 3 m
- Prosenttimerkin edelle välilyönti: 15 %, 3,5 %
- Euron ja muiden valuuttamerkkien edelle tai jälkeen välilyönti: 100 €, 50 $
5. LUVUT JA NUMEROT
5.1 Numerot vs. kirjaimet
- Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä: yksi, kaksi, kolme
- Suuret ja tarkat luvut numeroilla: 150, 2 500, 1 000 000
- Tilastollisissa ja teknisistä yhteyksissä luvut aina numeroilla
5.2 Tuhaterottimet ja desimaalit
- Tuhaterotin on välilyönti (EI piste, EI pilkku): 1 000, 10 000, 1 000 000
- Välilyöntinä käytetään ensisijaisesti sitovaa välilyöntiä (Unicode-merkkikoodi U+00A0), jotta luku ei jakaudu eri riveille
- Desimaalierotin on pilkku: 3,14 ja 0,5
- Nelinumeroiset luvut voi kirjoittaa ilman tuhaterotinta: 1000 tai 1 000
5.3 Päivämäärät
- Suositeltava muoto: 11. maaliskuuta 2026 tai 11.3.2026
- Päivämäärässä pisteet ilman välilyöntejä: 11.3.2026 (EI: 11. 3. 2026)
- Kuukauden perässä piste, jos vuosi on jätetty pois: 11.3. (EI: 11.3)
- Kellonajat pisteellä: klo 14.30 (EI: 14:30)
5.4 Lukusanojen taivutus
- Perusluvut taipuvat kaikissa osissa: kahdensadan, kolmestasadasta
- Järjestyslukujen tunnus piste: 1., 2., 3. (ensimmäinen, toinen, kolmas)
6. VIIVAT
6.1 Yhdysmerkki eli lyhyt viiva (-)
Käytetään:
- Yhdyssanoissa tietyissä tapauksissa: EU-maa, A-rappu
- Tavutuksessa rivinvaihdossa: kir-joi-tus
6.2 Ajatusviiva eli pitkä viiva (–)
Käytetään:
- Väliin-ilmauksissa: sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025
- Ajatusviivana lauseen keskellä: "Asiaa pohdittiin – eikä vähiten siksi, että…"
- Luetelman alussa
Ajatusviiva on pidempi kuin yhdysmerkki. Niitä EI saa sekoittaa.
7. LAUSERAKENNE JA KIELIOPPI
7.1 Kongruenssi (luvun vastaavuus)
Predikaatti ja subjekti vastaavat toisiaan luvussa:
- "Lapset leikkivät pihalla." (monikko + monikko)
- "Osa lapsista leikkii pihalla." (yksikkö, koska "osa" on subjekti)
7.2 Sijamuotojen oikea käyttö
Yleisimmät virheet:
- Partitiivin ja nominatiivin sekoittaminen: "Tarvitaan uusia ratkaisuja" (EI: uudet ratkaisut)
- Postpositioiden rektio: "asian suhteen" (EI: asiaan suhteen)
7.3 Omistusliitteet
Omistusliitteitä suositellaan käytettäväksi kirjakielessä:
- "taloni" (minun taloni), "talosi" (sinun talosi)
- Puhekielinen "mun talo" ei kuulu yleiskieleen
7.4 Passiivin käyttö
Suomen passiivia käytetään usein yleistävässä merkityksessä:
- "Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia."
Huom. Passiivia EI pidä käyttää liiallisesti, varsinkaan virkatekstissä — aktiivinen ilmaus on usein selkeämpi.
8. LAINAUS- JA ERIKOISMERKIT
8.1 Lainausmerkit
Suomessa käytetään:
- Ensisijaisesti: ”lainaus” (ala- ja yläpuoliset kaksoisheittomerkit)
- Toissijaisesti (lainauksen sisällä): ’lainaus lainauksen sisällä’
EI käytetä:
- Kulmikkaita lainausmerkkejä »näin» (ruotsin malli)
- Suoria tikkuheittomerkkejä "näin" (englannin malli) — näitä tosin käytetään yleisesti digitaalisissa teksteissä
8.2 Ajatusviiva vs. yhdysviiva (toisto painotukseksi)
- Yhdysviiva: - (lyhyt, sanojen yhdistämiseen)
- Ajatusviiva: – (pidempi, välien ja taukojen merkitsemiseen)
9. TEKOÄLYN TYYPILLISET VIRHEET SUOMEKSI
Kiinnitä erityistä huomiota näihin, sillä nämä ovat tekoälylle tyypillisiä suomen kielen virheitä:
9.1 Anglismit ja käännöslainat
Vältä englannista lainattuja rakenteita:
- VÄÄRIN: "Tämä on tärkeä askel eteenpäin" → PAREMMIN: konkreettinen ilmaisu tilanteesta
- VÄÄRIN: "Tulevaisuus näyttää valoisalta" → PAREMMIN: tarkempi perustelu
- VÄÄRIN: "Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa" → PAREMMIN: suoraan asiaan
- VÄÄRIN: "Sukella syvemmälle aiheeseen" → PAREMMIN: "Tutustu aiheeseen tarkemmin"
- VÄÄRIN: "ottaa askeleita kohti" → PAREMMIN: "edetä", "pyrkiä"
- VÄÄRIN: "adressoida ongelma" → PAREMMIN: "käsitellä ongelma", "puuttua ongelmaan"
- VÄÄRIN: "implementoida" → PAREMMIN: "toteuttaa", "ottaa käyttöön"
9.2 Liian juhlallinen tai mahtipontinen tyyli
Tekoäly tuottaa usein liian ylevää kieltä suomeksi, koska sen opetusdatasta iso osa on englanninkielistä ja siksi amerikkalaisen yritysretoriikan sävyttämää. Vältä:
- Ylimääräisiä superlatiiveja ja korostussanoja
- Geneerisiä kannustavia loppulauseita
- "Yhteenvetona voidaan todeta, että..." -tyyppisiä johdatteluja
- Turhia johdantokappaleita, jotka eivät kerro mitään uutta
9.3 Yhdyssanavirheet (kriittinen)
Tekoäly tekee erityisen usein yhdyssanavirheitä:
- Kirjoittaa erikseen sanoja, jotka kuuluvat yhteen: "verkko sivusto" → verkkosivu
- Kirjoittaa yhteen sanoja, jotka kuuluvat erikseen: "läsnäoleva" → läsnä oleva
9.4 Taivutusvirheet
- Väärä sijamuoto postpositioiden kanssa
- Genetiivin ja partitiivin sekoittaminen
- Monikon genetiivin väärä muoto: "asiakkaiden" vs. "asiakkaitten"
9.5 Sanajärjestys
Suomen kielen sanajärjestys on vapaampi kuin englannin, mutta tekoäly usein noudattaa liian jäykkää SVO-järjestystä (subjekti–verbi–objekti). Suomessa painotus vaikuttaa sanajärjestykseen.
9.6 Muut tyypilliset tekoälyvirheet suomeksi
- Liiallinen passiivin käyttö
- Turhat liitekysymykset (tag questions) — "eikö niin?" -lisäykset englannnista
- Liian pitkät ja monimutkaiset virkerakenteet
- Saman asian toistaminen eri sanoin (täyteteksti)
- Latteita kielikuvia ja kliseitä
10. OIKOLUKU JA TARKASTUSPROSESSI
Kun tarkistat suomenkielistä tekstiä, käy läpi seuraava tarkistuslista järjestyksessä:
Vaihe 1: Yhdyssanatarkistus
- Käy läpi kaikki substantiivi + substantiivi -yhdistelmät
- Tarkista, että perusmuotoisella substantiivilla alkavat ilmaukset on kirjoitettu yhteen
- Tarkista partisiippi-ilmaukset (läsnä oleva, edellä mainittu jne.)
- Tarkista, ettei yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa ole sekoitettu
Vaihe 2: Pilkutustarkistus
- Tarkista, että kaikissa sivulauseissa (että, jos, kun, koska, joka, mikä) on pilkku
- Tarkista päälauseiden välinen pilkutus
- Tarkista, ettei Oxford-pilkkua ole käytetty
- Tarkista desimaalipilkut
Vaihe 3: Alkukirjaimet
- Tarkista, ettei kansallisuuksia, kieliä, viikonpäiviä tai kuukausia ole kirjoitettu isolla
- Tarkista erisnimet
Vaihe 4: Numerot ja lyhenteet
- Tarkista tuhaterotin (välilyönti, ei piste)
- Tarkista desimaalierotin (pilkku, ei piste)
- Tarkista lyhenteiden pisteet ja taivutus
- Tarkista mittayksiköiden välilyönnit (5 kg, 15 %)
Vaihe 5: Lauserakenne ja tyyli
- Etsi anglismeja ja käännöslainoja
- Arvioi, onko tyyli liian mahtipontinen
- Tarkista passiivin liiallinen käyttö
- Arvioi virkkeiden pituus ja selkeys
- Etsi turhaa toistoa ja täytetekstiä
Vaihe 6: Yhteenveto
- Listaa löydetyt virheet ja korjausehdotukset
- Perustele korjaukset viittaamalla sääntöihin
- Tarjoa korjattu versio tekstistä
11. VIITTEET JA LISÄTIEDOT
Kattavammat ohjeet löytyvät:
Epäselvissä tapauksissa tarkista Kielitoimiston sanakirjasta sanan oikea kirjoitusasu ja taivutus.
Source: akunikkola/suomi-finnish-skill — distributed by TomeVault.
