lakikieli-opas

# Lakikieli - Merkit ja taivutusmuodot Tämä opas perustuu Lainkirjoittajan oppaan lukuun 24.4 "Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä". Opas sisältää keskeiset säännöt lakikielen merkintätavoista. ## Pykälänmerkin käyttö ### Perusperiaate Pykälänmerkin (§) yhteydessä käytetään **aina** pykälän numeroa ja numeron yhteydessä **aina** pykälänmerkkiä. **Esimerkki:** *2 §:ssä tarkoitettu ilmoitus* ### Viittaus ilman järjestysnumeroa Viitattaessa pykälään ilman järjestysnumeroa sana "pykälä" kirjoitetaan. **Esimerkkejä:** - *tässä pykälässä* - *kolmessa ensin mainitussa pykälässä* ### Taivutusmuodot Taivutusmuodoissa pykälänmerkin perään kirjoitetaan sijapäätteet. **Esimerkkejä:** - 2 §:n - 3–5 §:ssä ### Useaan pykälään viittaaminen Sana "pykälä" on **yksikkömuodossa** myös viitattaessa useaan pykälään. **Oikein:** - 2 ja 4 §:ssä - 3–5 §:ään **Väärin:** - ~~2 ja 4 §:issä~~ - ~~2 ja 4 §§:ssä~~ - ~~3–5 §:iin~~ ### Pykälävälin tulkinta (2–4 §) Jos säädöksessä viitataan 2–4 §:ään, asiayhteydestä riippuu, luetaanko se viittaukseksi "2, 3 ja 4 §:ään" vai "2, 3 tai 4 §:ään". **Esimerkkejä:** - *hakija, jonka omistama yritys täyttää 2–4 §:ssä säädetyt edellytykset* → luetaan: "2, 3 ja 4 §:ssä" - *jos jokin 2–4 §:ssä säädetyistä edellytyksistä täyttyy* → luetaan: "2, 3 tai 4 §:ssä" Jos asiayhteys ei selvennä tulkintaa, luettelo kirjoitetaan auki: "2, 3 ja 4 §" tai "2, 3 tai 4 §". ### A-pykälät luetteloissa Jos pykälien luetteloon sisältyy a-pykäliä (esim. 2 a §, 3 b §), niitä ei voida korvata ajatusviivalla, vaan ne mainitaan erikseen. **Esimerkki:** 4 a—4 d § (ei "4 a, 4 b, 4 c ja 4 d §") Jos a-pykälät eivät sisälly luetteloon, se pitää ilmaista nimenomaisesti: 2–4 ja 5 §, jos säädöksessä on 4 a §, joka ei sisälly luetteloon. ## Järjestysnumerot ja päivämäärät ### Järjestysnumerot Pykälän tai muun lainkohdan järjestysnumeron perässä **ei käytetä pistettä**. **Oikein:** - 2 luku - 2 § - 2 momentti - 2 kohta - 2 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ### Päivämäärät säädöstekstissä Päivämäärät kirjoitetaan ilman järjestysnumeroa. **Esimerkki:** *18 päivänä lokakuuta 2011* ### Päivämäärät hallituksen esityksen perusteluissa Hallituksen esitysten perusteluteksteissä päivämäärät kirjoitetaan numeroin. **Esimerkki:** 1.6.2020 ## Luvut ### Perusperiaate - Luvut 1–10 kirjoitetaan yleensä **kirjaimin** (yksi, kaksi, kolme...) - Luvut 11 ja suuremmat kirjoitetaan **numeroin** ### Poikkeukset - Mittayksiköiden yhteydessä ja taulukoissa käytetään myös luvuista 1–10 numeroita - Jos samassa yhteydessä esiintyy lukuja 1–10 ja sitä suurempia, myös luvut 1–10 kirjoitetaan numeroin ### Suuret luvut Suuret luvut erotetaan välilyönnillä kolmen numeron ryhmiin. **Oikein:** - 1 000 - 2 250 **Väärin:** - ~~1000~~ - ~~1.000~~ ### Lukujen merkintä sulkeisiin Lakikielessä luvun perään **ei merkitä** lukua sulkeisiin numeroin, jos luku kirjoitetaan kirjaimin. ## Prosentit - Prosenttimerkkiä (%) käytetään lakikielessä **vain taulukoissa** - Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan käyttää %-merkkiä, mutta kirjoitustavan tulee olla johdonmukainen (joko "20 %" tai "20 prosenttia") - Säädöstekstissä (taulukoita lukuun ottamatta) käytetään muotoa **"prosenttia"** ## Mittayksiköt - Mittayksiköt kirjoitetaan lakikielessä yleensä **lyhentämättä** - Mittayksiköiden lyhenteitä käytetään vain taulukoissa ja teknisluonteisissa säädöksissä - Lyhenteinä käytetään mittayksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1015/2014) säädettyjä tunnuksia ## Rahayksiköt Rahayksiköt kirjoitetaan **kirjaimin**. **Esimerkkejä:** - 50 euroa - 200 kruunua ## Virkkeen aloittaminen Lakikielessä **ei koskaan aloiteta virkettä numerolla**. **Oikein:** *Edellä 2 §:ssä...* **Huom:** Virkkeen sisällä sanoja "edellä" tai "jäljempänä" ei käytetä, sillä ne ovat tarpeettomia. **Poikkeus:** Kohdan teksti voidaan aloittaa suoraan numerolla lisäämättä numeron edelle edellä-sanaa. ## Välimerkit johdantokappaleissa ja kohdissa ### Johdantokappale - Pykälän tai momentin johdantokappale päätetään **kaksoispisteeseen** - Sitä seuraavat kohdat aloitetaan **pienellä alkukirjaimella** - Kohdat erotetaan muista kohdista **puolipisteellä** - Kahden viimeisen kohdan välissä käytetään tarvittaessa sidesanaa: *ja*, *tai*, *sekä* tai *taikka* ### Alakohdat - Kohdan johdantokappale päätetään kaksoispisteeseen - Alakohdat erotetaan toisistaan puolipisteellä - Kahden viimeisen alakohdan välissä käytetään tarvittaessa sidesanaa ## Lyhenteiden käyttö ### Pääsääntö Säädöstekstissä **ei käytetä lyhenteitä** (poikkeuksia lukuun ottamatta). ### Poikkeukselliset kirjainlyhenteet Säädöstekstissä voidaan poikkeuksellisesti käyttää kirjainlyhenteitä, esimerkiksi organisaation nimestä. **Tärkeää:** - Tunnetutkin lyhenteet (EU, YK, OECD) on **selitettävä** ensimmäisellä käyttökerralla - Lyhenne merkitään sulkuihin organisaation nimen perään - Lyhennettä ei kursivoida **Esimerkki:** *Euroopan unioni (EU)* ### Säädösten nimikkeet Säädösten nimikkeistä **ei käytetä** kirjainlyhenteitä lakitekstissä. ### Hallituksen esityksen perustelut Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan käyttää lyhenteitä (esim. OK, RL), jos ne ensi kerran mainittaessa merkitään sulkeisiin säädösnumeron perään puolipisteellä erotettuna. **Esimerkki:** *oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki (808/2019; HOL)* **Kielletty:** Risuaitalyhenteet (esim. SopMenL) eivät ole sallittuja perustelutekstissäkään. ### Vakiintuneet lyhenteet perusteluissa Seuraavia vakiintuneita lyhenteitä käytetään hallituksen esitysten perusteluissa suoraan niitä selittämättä: - EN - ETA - EU - ETYJ - OECD - WTO - YK ## Lähde Lainkirjoittajan opas, luku 24.4 "Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä" https://lainkirjoittaja.finlex.fi/24-lakikieli/24-4/ ## Mitä tämä skill EI tee - **Ei korvaa virallista säädösvalmistelua eikä ministeriön vastuuta.** Merkintätapojen tarkistus on valmistelua tukeva, ja valmisteleva virkamies vastaa lopputuloksesta. - **Ei vahvista säädösnumeroita, pykälänumeroita eikä viitatun lain sanamuotoa muistista**; oikeellisuus tarkistetaan Finlexistä, vaikka merkintätapa olisi muodollisesti oikea. - **Ei kata säädöksen sisältöä, rakennetta eikä asiasäännösten muotoilua** — vain merkit, numerot ja taivutusmuodot luvun 24.4 mukaisesti. - **Ei ratkaise yleiskielen oikeinkirjoitusta, pilkutusta tai yhdyssanoja** laajemmin kuin lakikielen erityissäännöt edellyttävät. - **Ei takaa, että §-välin (esim. 2–4 §) tulkinta on oikea**; asiayhteyden tulkinnan ratkaisee valmistelija. ## Jatka tästä - Säädöksen rakenne, johtolause ja viittaukset toisiin säädöksiin → /lainvalmistelu:lainkirjoittajan-opas - Perustelutekstin merkit ja lyhenteet hallituksen esityksessä → /lainvalmistelu:hallituksen-esityksen-laatimisohjeet - Yleiskielen oikeinkirjoituksen, pilkutuksen ja yhdyssanojen tarkistus → /juristi:suomen-kieli - Viitatun lain pykälänumeron ja sanamuodon varmistus → /juristi:oikeustutkimus